Ei nää yritä edes auttaa mua, jos ne yrittäis ne kuuntelis mua, eikä heti syyllistäisi kaikesta. Ne ymmärtäisi kuinka tärkeä mulle on mun jälkihuollon työntekijön tapaaminen. Ne antaisi mun tavata sen. Nyt ne vaan ajattelee tämän päivän hoitoneuvottelua, kuinka se menee kaiken muun edelle, koska lääkäri on niin päättänyt. Mä olen niin loppu tähän. Oon niin kyllästynyt olemaan osastolla. Täällä mä olen turvassa, mutta en silti ole. Ahdistaa, enkä saa tätä loppumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti