UUDEN VUODEN TAVOITTEENI

Mulla on lähes 30kg ylipainoa ja ensi vuonna aion päästä siitä eroon. Muutenkin olisi jo aika vaihtaa elintapoja paremmaksi. Monipuolista ruokavaliota. Tupakan polton vähentämistä, toivottavasti jopa lopettamista. Alkoholin käytön vähentämistä. Herkuttelut vain viikonlopulle.

Tavoitteenani on myös saada lukio vuonna 2017 valmiiksi tai ainakin viimisille metreille. Kova on tavoite ja kiirettä pitää mutta tahdon voimalla ja tulevia sosionomin pääsykokeita tavoitellessa.

Aijon yrittää parhaani mukaan pitää ihmissuhteet kuosissa, ilman turhia riitoja.

Aijon tehdä kovasti töitä paremman henkisenvoinnin eteen, jota olenkin alkanut jo tänä vuonna työstämään.

Vuonna 2017 olisi myös kiva saada sen verran rahoja kasaan että saisin hommattua monta vuotta unelmoimani tatuoinnin.

Aijon myös käydä Rovaniemellä jokin viikonloppu. Hotellissa yö ja katsaus Rovaniemen (joka saattaa olla jopa joskus tuleva asuinkaupunkini) olemattomaan yöelämään.

SUUNNITELMAT

MUSTA TULEE NIIN ISO KUIN VOI VAIN KUVITTELA

EN VOI TYYTYY VÄHÄÄN MUL ON ISOT SUUNNITELMAT

SANO MITÄ SANOT TUUN VIEL OTTAA TÄN KAIKEN

MUISTI TAKKUILEE

"Sairasta, havahduin eilen katsomaan wappi keskusteluja ja löysin sieltä erään miehen. Mitään muistikuvia ei kyseisestä kaverista ole mutta olen kertonut sille aikast henkilökohtaisia asioita. Kysyin kaverilta ja se sanobet kyseinen mies on mun entinen omaohjaaja laitosajalta. Mitään omia muistikuvia koko laitosajasta ei ole. Ainoastaan ne joita kaveri on mulle eilisestä lähtien kertonut. En edes ollut varma missä kyseiseen kaveriin olen tutustunut (kertoi että kyseisessä laitoksessa). Mitä tämä on? Kaveri kerto et olin jutellu sen miehen kanssa ja se oli ns. Käskenyt unohtamaan laitoksen ja jättämään sen hyviin muistoihi. Kyseinen mies oli kaverin mukaab mulle koko laitos ajan tärkein henkilö. Miten olen voinut unohtaa tän kaiken? Miksi en muista? Sekavaa, i know."

Näin  kirjoitin äsken Facebookin kaksisuuntainen mielialahäiriö- ryhmään. Outoa. Pelottavaa. Jollain tavalla kuitenkin niin mielenkiintoista. Yrittääkö mun mieli suojella mua joltakin? Jos, niin miltä?

JÄÄKIEKKOA

Käytiin maanantaina äidin kanssa katsomassa Pelicans-Saipa peli. 

Meidän pojat vei Saipan 3-2 jatkoajalla. 

Ensi viikon torstaina olisi tarkoitus mennä katsomaan pikkuveljen kanssa Pelicans-HPK peli. 

JOULUFIILISTELEN KOTONA

Kaksi yötä ja joulu. Päivällä mummille (isän puolen) syömään ja illaksi tädille viettämään joulua äidin puolen suvun kanssa. Sain eilen ostettua ja paketoitua perheen lahjat. Nyt joulufiilistelen yksin kotona. Huomenna muutamaksi yöksi mutsille. Maanantaina olisi tarkoitus äidin kanssa mennä katsomaan Pelicans- Saipa peliä Isku-areenalle.

LUKIO TURHAUTUMISTA

Lopetan varmaan nettilukion. Liian vaikeaa. En ymmärrä. Enkä jaksa edes ymmärtää. Helvetti. Haluan oikeasti sosionomiksi, mutta toi lukio on ylitsepääsemättömän vaikeaa. Etenkin kun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 6. Ehkä mä kuitenkin yritän taistella tieni ylioppilaaksi. Aikaa se tulee viemään aivan helvetisti, mutta kun mä haluan pitää tavoitteesta kiinni. Sosionomiksi. Se on se mitä mä haluan tältä mun paskalta elämältä. Auttaa nuoria, tai ainkin yrittää auttaa. Samallailla kun mua autettiin lastensuojelulaitoksessa asuessani. Ilman sitä aikaa minkä vietin laitoksessa, en varmaan olisi tässä.

KUULUMISIA #6

Mulla oli maanantaina aika psykiatrian lääkärille. Sairauslomaa jatkettiin ainakin ensi maaliskuuhun asti. Erityiskorvattavuutta lääkkeisiin haettiin, Tammikuussa olisi aika psykan sossulle. Siellä mietitään mitä teen. Aloitanko kuntouttavan työtoiminnan vai menenkö työkokeiluun. Haenko kevään yhteishaussa kouluun ja lopettaisin lukion. Mulla aloitetaan vissiikin psykologiset testit. Katsotaan onko minulla oikeat diagnoosit vai ei. 

Jos pyhittäisin tämän illan koulutehtäville pitkästä aikaa. Jäänyt lukion eteneminen hieman vähiin. Jos vain saisin aikaani aloittaa koulun tekemisen. Aloittaminen tässä se vaikeus on, eihän siinä sitten mitään kun vauhtiin pääsee, silloin hommat edistyy.

Kaverin piti tänään tulla yöksi. Ei se sitten tulekkaan. Jää mielummin poikaystävänsä? luo. No aivan vitun sama mulle. Pelottaa vaan että mä menetän sen taas. En kestäisi mitään riitaa meidän välillä, mutta silloin kun tunnen tulevani hylätyksi...Mä en vaan kestä sitä että mä jään ihmissuhteissa toiseksi, mulle tärkeälle henkilölle. Samaa se oli laitosaikana. Omaohjaaja kiinnitti huomiota muihin omaohjattaviin nuoriin enkä saanut tarpeeksi huomiota. Mä en vaan kestänyt sitä. Saatoin itkeä monta tuntia ja viillellä. Riehua ja suuttua, vaan sen takia että mä saisin huomiota siltä mulle tärkeältä henkilöltä.

SE EI TUNNE MUA

"Jenna sun pitäs oikeesti alkaa ottaa jo vastuuta itestäs. Et sä voi elää tollee et alkoholi menee vuokran maksun edelle. Ja jos sä tuut raskaaks, nii ehkä ois oikeesti aika kattoo jo peiliin ja miettiä tekemisiäs. Ei perkele tää voi tollee jatkua. Mite sä pystyt huolehtii mahdollisesta lapsestas jos et pysty huolehtii ees itestäs? Sä kuset sun raha-asiat, meet juomaa ja harrastat seksiä ilman kondomia/ muuta ehkäsyä. Te voitte olla mitä mielt tahasa mut mun oli pakko sanoo mielipiteeni. Kiitos ja anteeks"

Tässä erään erittäin "mukavan" ihmisen mielipide musta. Se ihminen ei tiedä mun asioista mitään. Ei yhtään mitään. Se ei tiedä mun elämästä mitään. Se ei tunne mua. Ehkä mä olen sössinyt mun asiat, mut sehän taas ei muille kuulu. Mä en ymmärrä miten en ota vastuuta itsestäni...Mä sössin asiat ja kannan niistä vastuun. Mä huolehdin joka helvetin ikinen päivä itsestäni ja yritän pitää itseni kiinni elämässä. Ja jos mä nyt oon sattunut panemaan ilman ehkäisyä baarireissuja jälkeen, epäilen vaan etten ole ainut jolla siinä kuosissa on ehkäisy jäänyt välistä. Anteeksi että mä elän.

Ainiin se raskaustesti näytti negatiivista, aivan  niin kuin epäilinkin.

POSITIIVINEN VAI NEGATIIVINEN

Täällä jännitetään, meinaan hetkeä kun voin raskaustestin tehdä. Vielä pitäisi muutama päivä malttaa odottaa. Helvetti sentään märkiä baarireissuja. Niistä seuraa mitään hyvää. En edes teidän kumpaa tulosta odotan. Positiivista vai negatiivista. Molemmissa on puolensa. Jos jostain syystä sattuisin kuitenkin plussaamaan emmä pystyisi aborttia tekemään. Kyllä mä silti veikkaan vahvasti että negatiivinen tulos tulee. Toivottavasti.

KUULUMISIA #5

Kaikki kiva loppuu aikanaan. Jään taas yksin. Kaveri lähtee tänään takaisin kotiin. En tiedä miten selviän lauantaihin asti, silloin olisi tarkoitus lähteä Helsinkiin mummon, äidin ja äsken mainitsemani kaverin kanssa kiertelemään kirppareita ja syömään. Kaveri on eksänsä kanssa vielä. Istun yksin pimeässä kämpässä kynttilöiden valossa. Kai se sieltä kohta tulee.

. Katsotaan kuinka helvetin pirteänä olen näinkin myöhään valvomisen jälkeen, etenkin jos ja kun otan vasta nyt iltalääkkeeni.

Pitäisi nettilukio hommiakin tehdä. En vaan millään jaksaisi niitä nyt, kun en edes ymmärrä. Ehkä jätän ne illaksi, kun pääsen rahoittumaan yksikseni. Enkä edes tiedä olisiko niitä edes järkevää alkaa tekemään väsyneenä. Epäilen että ei.

Sain siivottua kämppääni edes vähän kun jälkihuollon työntekijäni vanhalta laitokselta tulee taas aamulla. Toivon vain ettei se jaksaisi paasata raha-asioistani sillä se on "hieman" arka paikka. Eikä mun raha- asiat toisaalta muille kuullukkaan. Itse olen ne sössinyt ja kannan siitä seuraukset (Ei rahaa joulukuussa.) Sairauslomaraha hakemuksenikin evättiin. Helvetti. Kumpa olisin saanut ne rahat olisin saanut edes perheelle ostettua joululahjat, mutta ei väkisin. Tammikuussa uusi yritys jos lääkäri on sitä mieltä että sairauslomaani jatketaan. Se selviää maanantaina.

Nyt taidan mennä käymään vielä tupakalle, sen jälkeen iltalääkkeet naamariin ja nukkumaan.