Tästä mun tämäkin ilta on tehty. Ahdistaa. Tekisi mieli vetää edes pienet lääkeöverit, ihan vain päihtymis tarkoituksessa. Eihän siitä ole kenellekkään haittaa. Emmä kuitenkaan itsetuhoisuuden vuoksi niitä ottaisi. Toisaalta viisaampi ajatus olisi juoda tämä, ottaa iltalääkkeet ja käydä nukkumaan. Kuulostaa vaan niin helvetin tylsälle. Päivystykseen en helvetissä ole menossa. Ei ne osaa siellä auttaa. Korkeintaan osastolle pistävät säilöön päivästä muutamaan. Mutta mitä se taas auttaa. Samat ongelmat olisi kohdattava osastolta pois pääsyn jälkeen. Olen niin helvetin sekaisin itseni kanssa. En tiedä mitä haluan tai mikä ois parhaaksi mulle just nyt. Voisipa joku muu sen kertoa.
Pää lyö tyhjää. Vaikeaa kirjoittaa kun ei saa ajatuksista kiinni. Tekisi mieli lopettaa koko lääkitys ja näyttää että pärjään ilmankin. Mutta mitä jos en pärjääkkään? Onhan se nähty ennenkin. Ensin menee yö unet, jonka jälkee pää alkaa lahoamaan palanen palaselta. Olen lääkeriippuvainen. Jos mä kuitenkin lähtisin istumaan sinne päivystykseen..mitä mä sielä tekisin? Mitä mä vastaisin kun multa kysytään, mitä mä hain sillä kun hakeuduin päivystykseen? Minkälaista apua mä kaipaan? Osaanko mä edes kertoa totuudenmukaisesti mun tän hetkisestä olosta vai kaunistelisinko mä taas vaan asioita osastohoidon pelossa. Mitä pelättävää osastossa on? Mä olen kuitenkin ollu aikuispsykiatrisellakin lähemmäs 15 kertaa sen jälkeen kun viime toukokuussa 18 vuotta täytin.
Ei kannata lopettaa lääkitystä :) Ainakaan jos sitä on aiemminki kokeillut ja ei onnistunut. Itsehän olisin täydessä psykoosissa kahden viikon sisällä jos lopettaisin lääkitysen.
VastaaPoistaEi sulla ole mahdollisuutta päästä johonkin tiiviimpään avohoitoon tai pidemmälle osastojaksolle? En tiedä yhtään mitä lääkityksiä sulla on kokeiltu, mutta varmaan niitä vaihtoehtoja vielä olisi kun nykypäivänä lääkkeitä on niin paljon. Tietysti lääkkeet ei kaikkea korjaa, mutta niillä voisit saada sen verran tasapainoa, että kykenisit saamaan elämän vähän paremmin kasaan ja pääsisit kunnon terapiaan. Kun blogiaisi lukee niin tulee kyllä vaikutelma, että tarvitsit isompaa muutosta nykyiseen hoitoosi, jotta voisit löytää jonkinlaisen tasapainon. Lyhyillä osastojaksoilla, mitä sulla on ollut ja varmaan tulee olemaan jos et saa parempaa hoitoa, ei kuitenkaan hirveästi pystytä tekemään. T eräs skitsoaffektiivinen.