LAITOKSELLA KÄYMÄSSÄ JÄLLEEN

Kävin tänään _jälleen_ vanhalla laitoksella. Mua jostain syystä jännitti aivan hirveästi mennä sinne. On niin outoa käydä siellä ja nähdä ettei oma nimi lue enää taululla. Silti kerta toisensa jälkeen tuntuu kuin menisin takaisin "kotiin". Sitä laitos mulle tavallaan oli. Koti. Tykkään käydä laitoksella moikkaamassa ohjaajia, mutta sieltä pois lähteminen on aina yhtä helvettiä. Jälleen kyyneleet kipusivat silmiini kun lähdin sieltä.